Oikomiskojeen asennus

Aamulla Ronjaa jännitti hammaslääkärikäynti niin ettei oikein aamupalakaan maistunut. Vaatteitakaan ei oikein olisi jaksanut pukea tai ainakin hitaasti sujui. Kuitenkin ulos päästyämme alkoi jo hieman virtaa riittämään.

Hieman myöhässä pääsimme oikomiskojetta sitten laittamaan, kun itse oikomiskoje oli myöhässä. Viivästystä ei sentään kuitenkaan tullut kuin joku 10-15 min. Ensin otettiin taas kumirenksut pois hampaiden välistä ja se tuntui taas ikävältä. Sen jälkeen oikomiskojetta sovitettiin suuhun (taas älähti) ja todettiin sen istuvan hyvin, renksujen kiinnituskoukkuja vielä vähän muotoiltiin. Sitten pienenssä myllyssä valmistettiin kiinnitysaine, puhdistettiin ja kuivattiin hampaat (ja laitettiin "vaipat" poskiin). Renkaisiin siveltiin kiinnitysainetta ja laitettiin paikalleen. Sen jälkeen tuli taas toinen hamaslääkäri katsomaan ne oikeat kuminauhat Ronjalle.

Eli nyt pidemmillä kuminauhoilla mennään viikko ja lyhyemmillä sen jälkeen. Puhetta oli että 2 viikon välein olisi ensimmäiset kaksi käyntiä ja sen jälkeen kuukauden välein, mutta huomasin että nyt onkin varattu ensimmäinen 3 viikon päähän ja seuraava siitä reilun kuukauden päähän. Noh, saas nähdä miten nuo sumplitaan. Seuraavan kerran siis käydään tilannetta katsomassa 1.2.

Eli mukaan saatiin maski, leijona-leksuja (pitempiä), pantteri-lenksuja (lyhyempiä) ja vahaa jota voi laittaa ensiavuksi rautoihin jos joku kohta hankaa tai on terävä. Kuminauhat tulevat suussa olevista koukuista noihin piikkeihin joiden ympärille on 2 kuminauhaa nyt kietastu.

Ja tässä kiinteästi suussa oleva oikomiskoje, quad-helix. Kumilenksut kiinnitetään etummaisten "rautahampaiden" takana oleviin koukkuihin.

Hyvillä mielin menossa nukkumaan uuden unikaverin kanssa.

Renkaiden sovitus

Kumirenksut pysyivät hampaissa hyvin ja nyt oli sitten aika katsoa sopivat renkaat hampaisiin. Ronjaa jännitti ja hieman myös pelotti tuleva käynti, mutta reippaasti suuntasi huoeeseen kun sinne kutsuttiin. Eli tuoliin istumaan, kumirenksut pois (ei tainnut tuntua oikein mukavalta) ja sitten sopivia renkaita arpomaan. Muutaman sovituksen jälkeen sopivat löytyivät. Sovitus ei kovin mukavaa ollut, aina välillä Ronja älähteli ja meinasi kädet nousta vatsan päältä suulle, mutta tuntui kai enemmänkin epämukavalta kuin kipeältä. Ei siinä voinut muuta kun rauhoitella, ohjeistaa ja kertoa miten reipas on, näillä pysyi rauhallisena.

Kun renkaat oli valittu ja suussa niin katsottiin sopivan kokoiset, hammasrivistön muotoiset "lusikat" valosten tekoon. Hoitaja teki pienen määrän massaa joka ensin oli vaaleanpunaista, se lätkästiin siihen lusikkaan, odotettiin että muuttui valkoiseksi ja sitten suuhun ylähampaisiin. Pienen hetken kuluttua massa oli kovettunut ja otettiin pois. Sitten sama homma alahampaille. Lopuksi vielä piti purra semmoista vahapötköä että näkevät ylä- ja alahampaiden sijainnin toisiinsa nähden.

Lopuksi otettiin suussa olevat renkaat pois (muutama irtosi itsestään siinä malleja ottaessa) ja laitettiin valosten mukaan. Kumirenksut laitettiin takaisin hammasväleihin ja 2 tarran valinnan jälkeen suuntasimme kotiin. Hyvä mieli jäi Ronjalle käynnistä vaikkei kovin mukavalta tainnut puuha tuntua.

Kiilojen laitto

Tänään käytiin laittamassa kiilat Ronjalle hampaiden väliin. Samalla varmistui että Ronjalle laitetaan nelirenkainen malli eli kiinnitetään 4 hampaaseen. Vaihtoehtona olisi ollut 2 hampaaseen kiinnitettävä. Siinä katselivat ja miettivät, totesivat koko yläleuan painuneen sisään. Hurjaa oli kuunnella sitä juttua "Siitä 200 grammasta alotetaan ja aika pian se kasvatetaan sinne 600-700g paikkeille" eli käsittääkseni vedon voimakkuudesta kyse. Ronjalle siis tulee kitalakeen pieni häkkyrä. Yöksi kasvoille laitetaan otsaa ja leukaa vasten lepäävä maski, näiden väliin tulee kumilangat jotka vetävät sitten yläleukaa ulospäin.

Käynti siis meni taas hyvin. Ensin katsoivat mikä laite aiotaan laittaa, eräältä "asiantuntijalta" kysyivät ensin mielipiteen. Siinä hän katseli miten leuka menee kiinni ja miltä näyttää ja totesi sen nelirenkaisen olevan parempi. Keskiviikon käynnillä tulee myös katsomaan.
Sitten alkoivat kiiloja laittamaan, jotain pitempiä lankoja siinä käyttivät apuna ja nopeasti oli kumirenksut laitettuna hampaiden väliin. Ronja laittoi silmät kiinni kun peilillä yrittivät näyttää niitä, olisi vaan halunnut ne nyppiä pois suusta, sentään uskoi kun kiellettiin. Jos nuo nyt viikonlopun aikana sattusivat irtoomaan niin pitää kuulemma maanantaina tulla 15min etuajassa niin laittavat hetkeksi uudet sinne levittämään.
Ulos kun päästiin huoneesta niin halusi sitten kuitenkin ne nähdä, kännyn kamera pelasti kun ei seinäpeilistä tarpeeksi hyvin näkynyt :)

Kumirenksut hampaiden välissä

Lähtötilanteesta kuvia..

Tästä näkee miten nuo ylähampaat on kallistuneet sisäänpäin.

Ja pakko vielä vertailun vuoksi laittaa kuva tilanteesta ennen tätä purennan ongelmaa. Ronja siis alunperin vain välillä heitti purennan nurinpäin, esimerkiksi pelleillessä, mutta perusasennossa purenta oli normaali. Yhtäkkiä viime lopputalvella havahduin siihen että Ronjalla ei enää alahampaat menneet ylähampaiden taakse. Tässä siis hymykuva vajaan 1,5 vuoden takaa, 1.9.2011.

RTG-kuvaus 15.11.

15.11. Oli aika käydä röntgenissä. Edellisen käynnin jälkeen Ronja totesi ettei halua, pelottaa. "Luurankokuvia" ei halunnut kuulemma nähdä, eikä edes otettavan. 2 viikkoa hiljalleen juteltiin, valmisteltiin, oltiin välillä asiasta juttelematta. Hiljalleen asenne muuttui ihan hyväksi.

Ennen kuvausta odotushuoneessa Ronja sanoi että jännittää. Niin ylpeä olin, osasi sen hienosti kertoa sen sijaan että olisi hyppinyt, riehunut, vastustellut.. loistavaa! Heti kuvaushuoneeseen päästyämme oikomishoitaja aloitti Ronjalle täydellisellä tavalla, "Kävitkös viime kesänä huvipuistossa? Ai kävit! Nää koneet on vähän niinku huvipuistolaitteita, ne hurisee ja liikkuu, mennääs kattomaan.". Kuvaus meni aivan loistavasti, ei edes naaman edestä pyörähtävän kuvauskapulan perään kääntänyt päätään :D
"Hymykuvan" lisäksi otettiin myös sivukuva.

Huonoja uutisia tuli heti sen verran että kaikki maitohampaat ei luultavasti itsestään tule tippumaan. Maitohampaan juuri näkyy päällekkäin laskeutuneen rautahampaan kohdalla, eli ei ole kohdikkain osunut ja juuri ei sen takia ole sulanut. Mukaan saatiin kuvat muistoksi :)
Hoitaja vielä meille uudelleen näytti oikomiskojeen, ihanan kiireetöntä hoitoa!

Tässä vielä kuvat: